Freshabit LIFE IP
Lapväärtin-Isojoen vesivisio on sidoksissa Freshabit LIFE IP–hankkeessa toteutettuun Lapväärtin-Isojoen valuma-aluesuunnitelmaan, joka koostuu Kalatalousalueen- ja Natura 2000-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmista, tulvariskien hallintasuunnitelmasta, sekä vesienhoidon toimenpide-ohjelmasta. Suunnitelmaan lisättiin vesistön kunnostussuunnitelma vuonna 2026.
Freshabit LIFE IP -hanke kesti vuodesta 2016 vuoden 2022 loppuun. Metsähallituksen Luontopalvelut koordinoi hanketta. Freshabit LIFE IP–hankkeeseen kuului monia erilaisia toimenpiteitä ja eri toimijoiden yhteisten toimintatapojen luomista. Esimerkiksi erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä, sisävesien elinympäristöjen ja pinnanalaisen kulttuuriperinnön kartoittamista sekä vesiperinnön arvostuksen ja kiinnostuksen lisäämistä.
Freshabit LIFE IP – Pohjanmaat joet osahankkeeseen kuului Lapväärtin-Isojoki, Karvianjoen ja Lapväärtin-Isojoen latva-alueet sekä Ähtävänjoki.
Rahoitus ja yhteystyö
Osahankkeen budjetista (yhteensä 1 800 000 euroa) 60 % tuli Euroopan Unionin LIFE-rahastosta ja 40 % valtiolta tai jäsenorganisaatioiden rahoituksesta. Lisäksi mukana oli ulkopuolisia rahoittajia kuten Ähtävänjokirahasto.
Osahankkeeseen osallistuvat organisaatiot olivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Suomen metsäkeskus, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Metsähallituksen luontopalvelut, Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Natur och Miljö. Kansallista Freshabit LIFE IP -projektia koordinoi Metsähallituksen luontopalvelut.
Freshabit hankkeen kansalliset sivut
Video Freshabit-hankkeen tavoitteista
Toteutetut toimenpiteet
ja seurannat
Freshabit-hankeen aikana toteutettiin monipuolisia kunnostus- ja seurantaprojekteja jotka kohdistuivat elinolosuhteiden- ja vesistön tilan parantamiseen, vaellusyhteyksien edistämiseen sekä vesistössä elävien uhanalaisten lajien seurantaan. Tällä sivulla on laadittu lyhyt yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä, lisätietoa toimenpiteiden ja seurantojen tuloksista on saatavilla alla olevasta linkistä.
Kunnostuksia
Freshabit LIFE -hankkeen puitteissa ennallistettavia kohteita ovat olleet muun muassa linnuille tärkeitä kosteikkoja, metsäalueita sekä virtavesiä, kuten puroja ja koskija. Vesistökunnostuksia on muun muassa toteutettu Isojoen latvoilla Hukanluomassa ja Lohiluomassa, sekä Kodesjärvellä. Lisäksi Suomen metsäkeskus on toteuttanut vesien suojelua ja vedenpidättämistä edistäviä hankkeita Isojoen latvaosien metsätalousalueilla.
Vaellusesteet
Freshabit LIFE -hankkeen aikana purettiin yksi vesistön suurimmista vaellusesteistä, Villamon pato, vuonna 2018. Padon tilalle rakennettiin tekninen kalaporras ja padon alapuolinen koskialue kunnostettiin. Padon purku on avannut kaloille vaellusreitin Villamon yläpuoleisille alueille, ja jo vuonna 2019 rekisteröitiin ensimmäiset meritaimenhavainnot padon yläpuolella. Hankkeen puitteissa toteutettiin myös muita toimenpiteitä vaellusreittien parantamiseksi, muun muassa Ylikylän padolla Karijoella sekä Isojoen Kienokoskella.
Raakkuseurannat
Freshabit LIFE -hankkeen puitteissa toteutettiin elinympäristöjen kunnostuksia sekä taimenelle että jokihelmisimpukalle. Freshabit LIFE-hankkeen aikana käynnistettiin myös hanke, jonka tavoitteena oli estää paikallisen jokihelmisimpukan, eli raakun, kuoleminen sukupuuttoon hyödyntämällä laitoskasvatusta sekä kunnostamalla raakun elinympäristöjä. Hanke sai jatkoa Freshabit LIFE-hankkeen päättymisen jälkeen LIFE Revives-hankkeen (2021–2027) myötä. Voit lukea lisää raakusta sekä LIFE Revives-hankkeesta alla olevasta linkistä.
Meritaimenseurannat
Freshabit-hankkeen puitteissa toteutettiin laaja kansallisesti merkittävän meritaimenkannan seurantaprojekti. Seurantaan kuului kutuvaelluksella olevien meritaimenen radiolähetinseurantaa vuosina 2019–2021, jonka avulla seurattiin meritaimenten liikkeitä vesistössä, arvioitiin vaellusesteiden vaikutusta vaellukseen sekä laajennettiin tietoa kutualueiden sijainnista vesistössä. Kutevia meritaimenia havaittiin laajasti joen sivujoissa sekä pääuomassa, jopa Villamon puretun padon yläpuolisilla alueilla, yli 60 kilometrin päässä merestä!
Peruksen padon yhteyteen rakennetussa, vuonna 2014 valmistuneessa kalatiessä toteutettiin kalojen noususeurantaa kalalaskurilla vuosina 2020–2021. Seurannan aikana kalatiessä ylävirtaan nousevia, yli 50 cm pituisia meritaimenia rekisteröitiin noin 500-600 per vuosi. Meritaimenten nousumäärät ovat tuloksia suurempia sillä osa taimenista pääsevät ohittamaan padon hyppäämällä suotuisten virtaamaolosuhteiden aikana. Tulokset osoittavat että taimenet käyttävät kalatietä, kun virtaamat mahdollistavat vaelluksen padolle saakka. Vaikka pato aiheuttaa edelleen osittaisen vaellusesteen alivirtaamien aikana, ovat toteutetut toimenpiteet kuitenkin parantaneet vaellusyhteyksiä merkittävästi.
Useita uusia kutualueita tunnistettiin radiolähetinseurannan aikana, ja nämä alueet lisättiin vuosittaiseen poikastiheyden seurantaan, jota käytetään taimenkannan kehityksen arvioinnissa. Uudet kutualueet osoittautuivat olevan erittäin tärkeitä, sillä vuodesta 2020 lähtien useat näistä alueista ovat olleet vesistön tuottavimpia taimenen kutualueita. Yleisesti ottaen poikastuotanto on ollut nousujohteista vesistössä. Useat alueet sekä sivujoissa että joen pääuoman keski- ja yläosilla ovat saavuttaneet hyvän poikastuotannon raja-arvot 2020-luvulla. Lisäksi toteutetut vaelluspoikasseurannat ovat antaneet tärkeää lisätietoa taimentuotannosta vesistössä.
Freshabit LIFE -hankkeen aikana tehtyjen tutkimusten tulokset osoittavat, että meritaimenkannan kehitys on ollut myönteistä 2010- ja 2020-luvuilla. Vaellusmahdollisuudet vesistöissä ovat parantuneet merkittävästi, uusia kutualueita on tunnistettu ja kunnostettu, merellä tapahtuvaa kalastusta on rajoitettu, mikä on johtanut parempaan selviytymiseen meressä, ja poikastiheydet ovat kohonneet koko vesistössä. Tulokset ovat positiivisia ja viittaavat siihen, että taimentuotanto on nousujohteista vesistössä!
